Henkilö- ja logistiikkaliikenne sähköistyy Suomessa kovaa vauhtia. Suuret akut, pitkät ajomatkat ja korkea käyttöaste asettavat latausinfralle omat vaatimuksensa.
Henkilöautoilu on sähköistynyt Suomessa kovaa vauhtia viime vuosikymmeneltä lähtien, mutta logistiikka- ja henkilöliikenteen sähköistyminen on ollut paljon maltillisempaa. Suuremmat kulkuneuvot asettavat suuremmat vaatimukset latausinfrastruktuurin kapasiteetille, latausnopeudelle ja verkoston kattavuudelle.
Latausinfrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönotto vaatii monen osapuolen erityisosaamista. Sähkökytkentä- ja laitekaapeistaan tunnettu Rittal toimittaa sähkökaappiratkaisuja EC Electro Centerille, joka kokoaa asennuskohteeseen päätyvät sähkökaapit. Varsinaisen latausinfran rakentaa latausteknologian edelläkävijä Plugit Finland Oy.
”Suomi on kokonaisuutena pidemmällä liikenteen sähköistymisessä, kuin kymmenen vuotta sitten ennakoitiin. Sähköisiä henkilöautoja on runsaammin ja henkilöliikenne on sähköistynyt vauhdikkaammin. Logistiikassa piti tässä vaiheessa sähköistää vasta pakettiautoja”, sanoo Plugitin avainasiakaspäällikkö Harri Nieminen.
Yksi Plugitin henkilöliikenteen asiakkaista on Länsilinjat, jolle Plugit on toimittanut latausratkaisuja jo useamman vuoden ajan.
”Sähköbussien osuus kasvaa nopeasti: meillä on paikallisliikenteen busseista tänä vuonna viidesosa sähköisiä, ja ensi vuonna jo kolmasosa. Viiden vuoden kuluttua suurin osa Länsilinjojen paikallisliikenteestä on todennäköisesti sähköistä liikennettä”, sanoo Länsilinjojen korjaamopäällikkö Toni Österberg.
Suuret akut kaipaavat suurta lataustehoa
Rekka- ja linja-autot kuluttavat runsaasti energiaa jokaista ajettua kilometriä kohden. Lisäksi niiden päivittäiset ajomäärät ovat keskimäärin suuria, eikä kallista kalustoa voi seisottaa pitkiä aikoja latauksessa.
”Uusi MCS-standardi mahdollistaa jopa 1000 kilowatin latauksen, mikä tuo lisäarvoa erityisesti raskaiden ajoneuvojen lataamiseen. Sen ansiosta voimme noudattaa tiukkoja aikatauluja ja vähentää kuljettajien odotusaikaa”, sanoo Nieminen.
”Päivälataustarve on iso kustannustekijä, joka pyritään minimoimaan. Paikallisliikenteen sähköistymisestä on puhuttu paljon, mutta yllättävän nopeasti sähköbussit ovat tulleet myös kaukoliikenteeseen. Jo tällä hetkellä kaukoliikennebussilla voidaan ajaa jopa 500 kilometriä yhdellä latauksella”, lisää Österberg.
Suomessa latausteknologian toimivuutta koettelevat pohjoiset sääolot. Laitteiden kestävyys tulee varmistaa ilmanvaihdolla ja lämmityksellä. Sääolot myös pakottavat latausinfrastruktuurin rakentamisen kausiluonteiseksi toiminnaksi.
”Teemme jatkuvaa kehitystyötä uusien tuotteiden ja toimitusketjun hiomisessa. Meillä on isot varastotilat Suomessa, mikä mahdollistaa tuotteiden varastoinnin ja nopean toimituksen kesäkauden rakentamiseen, kun osaamme varautua tulevaan sesonkiin”, sanoo Rittalin myyntipäällikkö Mikko Ylitalo.
Liikenteen sähköistyminen ei hidastu
EU-säädäntö edellyttää julkisten latauspisteiden rakentamista 60 km välein pääteille, mikä vauhdittaa verkoston laajenemista ja latausinfran rakentajien välistä kilpailua parhaista sijainneista. Lisäksi hankintatuet raskaalle kalustolle ovat palaamassa, mikä tekee sähköistymisestä taloudellisesti houkuttelevampaa.
”Tällä hetkellä meillä on painopiste tuotteen vakioinnissa ja kustannustehokkuudessa, jotta voimme mahdollisimman hyvin vastata kasvavaan kysyntään. Vakioidut ratkaisut helpottavat ylläpitoa ja pidentävät latausinfran elinkaarta”, Ylitalo sanoo.
Liikenteen sähköistymisen nopeus on yllättänyt sekä yksityis- että ammattiautoilijat sekä alalla toimivat yritykset. Niemisen mukaan myös keskusteluilmapiiri on muuttunut kymmenessä vuodessa valtavasti.
”Aloittaessamme työnsimme narulla pulkkaa eteenpäin, nyt olemme varteenotettava toimiala. Enää ei ole pelkoa, että meidät nauretaan ulos palaverista”, Nieminen hymyilee.
Lisätietoja:
Mikko Ylitalo
Area Sales Manager IE, Rittal Oy
044 976 1130
ylitalo.m@rittal.fi