Ostoskori

Jäähdytyslaitteiden ympäristöystävällisyys kasvaa kovaa vauhtia – EU:n tiukentuvat määräykset toimivat kirittäjinä

06.04.2020. Kasvihuonekaasuvaikutukseltaan voimakkaiden kylmäaineiden käyttö kiellettiin 1. tammikuuta 2020 alkaen. Samalla tulivat voimaan uudet ja muutetut määräykset kylmäaineita käyttävien jäähdytyslaitteiden kunnossapidosta, huollosta, vuotojen valvonnasta, sertifioinnista, hävittämisestä ja merkinnöistä.

Kylmäaineiden ilmastoa lämmittävää vaikutusta arvioidaan GWP-luvulla, joka kertoo aineen ilmaston lämmityspotentiaalin eli lämmitysvaikutuksen hiilidioksidiin verrattuna. Vuodenvaihteessa voimaan astuneet määräykset kieltävät sellaisten kylmäaineiden käytön, joiden GWP-luku on suurempi kuin 2500.

”Tänä vuonna voimaan astuneet määräykset ovat olleet tiedossa vuodesta 2015 lähtien. Seuraava kaupalliseen käyttöön tarkoitettuja järjestelmiä koskeva muutos tapahtuu jo vuonna 2022, ja vuonna 2025 direktiivi laajenee koskemaan kuluttajille myytäviä ilmalämpöpumppuja. Laitteille sallitun GWP-luvun pienentämistä tullaan jatkamaan niin kauan, kun se vain on mahdollista”, ennustaa Rittalin huoltoasentaja Tomi Kattilakoski.

EU:n fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja koskeva asetus keskittyy F-kaasujen määrän asteittaiseen rajoittamiseen ilmaston lämpenemisen vaikutusten vähentämiseksi. F-kaasuja käytetään kylmäaineena teollisissa jäähdytysyksiköissä sekä ilmastoinnin hallintajärjestelmissä.

”EU:n tavoitteena on vähentää teollisuuspäästöjä 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Verrattuna vuoden 1990 tasoon tämä tarkoittaa F-kaasujen päästöjen hiilidioksidiekvivalentin vähentämistä 70 miljoonalla tonnilla 35 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä”, Kattilakoski taustoittaa.

Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Ympäristöystävällisyys kiinnostaa Suomessa

Rittal on jo vuosia panostanut uusien laitteidensa suunnittelussa ympäristöystävällisyyteen ja nostanut energiatehokkuuden uudelle tasolle. Osa jatkuvaa kehitystyötä on laajan tuotevalikoiman ilmastovaikutusten yhdenmukaistaminen - jo pidempään saatavilla olleita tuotesarjoja unohtamatta. Suomessa jäähdytyslaitteiden ostajat asennoituvat kehityssuuntaan suopeasti. Monille suomalaisyrityksille ilmastonäkökulma on tärkeä.

”Teollisten jäähdytyslaitteiden ostajat ymmärtävät, miten suuri merkitys toimivalla jäähdytyksellä on tuotannon sujuvuudelle. Laitteiden elinkaari on noin kymmenen vuotta, minkä suomalaiset asiakkaamme ovat sisäistäneet kiitettävästi. Voimme myös turvallisin mielin sanoa, että mikäli hankkii Rittalin jäähdyttimen, niin se on koko elinkaaren ajan asetusten mukainen”, Kattilakoski toteaa.

Jäähdytyslaitteen ympäristöystävällisyyttä tukee säännöllinen huoltaminen, sillä likainen laite, jossa on lauhdutinkenno tai suodattimet tukossa, käy suuremmalla teholla pitääkseen vaaditun jäähdytystason ja syö tällöin paljon sähköä. Lisäksi määräykset edellyttävät, että suurempiin jäähdytyslaitteisiin on tehtävä säännölliset vuototarkastukset.

”Olemme ennakoineet tulevaisuutta hyvin ja menneet aina ympäristöasiat edellä. Esimerkiksi hybriditekniikka tekee tuloaan. Muun muassa Rittal Blue e+ on erittäin tehokas jäähdytyslaitteiden ja jäähdyttimien mallisto, joka innovatiivisen tekniikan avulla vähentää jäähdytysenergian tarvetta jopa 75 prosenttia. Yksiköt käyttävät suljettua jäähdytyspiiriä ja F-kaasuasetuksen hyväksymiä kylmäaineita”, Kattilakoski sanoo.

Myös kuluttajat ovat tekemisissä kylmäaineiden kanssa

Kuluttajille kylmäaineet ja niitä koskevat määräykset tulevat usein tutuiksi ilmalämpöpumppujen kautta. Hiljattain ilmalämpöpumpuissa siirryttiin aiemmin käytössä olleesta R410A-kylmäaineesta matalamman ilmastokuormituksen R32-kylmäaineeseen.

”Muutos ei vaikuttanut ilmalämpöpumppujen käyttömukavuuteen. Ainoa kuluttajalle näkyvä muutos lienee ollut huollon loppuhinta, jos kylmäainetta on vuotanut pois järjestelmästä ja normaalin kausihuollon yhteydessä pitää laittaa uudet aineet sisään”, Kattilakoski sanoo.

Ilmalämpöpumppuakin arkisempi kylmäaineita käyttävä kuluttajalaite on jääkaappi, joka käyttää tehosuhteeltaan parempaa luonnollista kylmäainetta.

”Jääkaappi käyttää isobutaania, täysin luonnollista kylmäainetta, joka on erittäin herkästi palavaa materiaalia. Tehtaissa tai datakeskuksissa sen käyttö ei tule kyseeseen leimahdusvaaran vuoksi. Herkästi syttyviä kylmäaineita käytetään vain pienissä laitteissa. Jääkaapissa kylmäainetta on arviolta 15-70 grammaa, kun Rittalin pienimmässäkin teollisessa jäähdyttimessä määrä on 300-500 grammaa”, Kattilakoski selventää.

Luonnollisten kylmäaineiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina niiden vähäisen ympäristövaikutuksen ja erinomaisen termodynaamisen suorituskyvyn vuoksi.